Tuholaisen alku

Sohvi on päättänyt aloittaa tuhoamisuransa. Tähän mennessä on maistettu vähän tapettia (onneksi asumme kunnan asunnossa, joka on jo valmiiksi remppakunnossa) ja syödä mamman parhaat kengät. Aamulla vein tytöt juoksemaan pellolle ja kastelin kenkäni. Jätin ne tuulikaappiin kuivumaan ja otin töihin huonommat. Meidän käteväkaksikko kuitenkin oppi päivässä avaamaan käännetyn kahvan (!) ja toki sohvi päätti napostaa toisen kengän pilalle. Ihailtavaa yhteistyötä isolta ja pieneltä. No, en odottanutkaan selviäväni tuhoitta...

Hyvin alkanut pentukurssi jäi heti tauolle, kun kolme koiraa hallilla käyvistä sairastui kennelyskään (ei onneksi meidän ryhmässä). Täällä päin tuo tauti nyt riehuu oikein kunnolla. Toivottavasti siltä säästytään! Treenit jatkuvat tauon jälkeen ensi kuun alussa. Sitä ennen jatkaa Kerttu Kaisan treenejä ja molemmat hakutreenejä. Lisäksi todella odotan tämän päiväisen koiran ilman jälkeen lumien sulamista. Tekisi niin mieli päästä noiden kanssa metsään lenkkeilemaan.

Kertun kanssa oltiin siis keskiviikkona taas treenaamassa. Tällä kertaa kaikki treenatut liikkeet oli niitä meidän kompastinkiviä. Noutojen luovutus ei ole ollenkaan hyvä, lisäksi pitäisi saada paljon treeniä vierailla kapuloilla. Hyppyjä pitäisi päästä myös treenaamaan oikein kunnolla. Haluaisin kovasti oman A-esteen, mutta taitaa olla vähän iso tohon takapihalle... Jos oikein kauniisti pyytäisi miestä ja isää niin ehkä ne kasaisi meille vaikka mummolaan maalle sellaisen. Ohjeet vaan tarttis saada jostain ettei tarvi ihan säveltää.