Viime aikoina treenailu on ollut maastopainotteista. Jotenkin en vaan ole saanut itseäni kentälle asti. Muutenkin kevätväsymystä on ollut pahasti ilmassa, tässä vaiheessa lukukautta alkaa ope olemaan jo aika pim pom. Onneksi loma koittaa viikon päästä!
Kerttu on jatkanut esinetreeneja, viimeeksi saatiin oikein treeniseuraakin Ninasta ja Koodista. Vieras esinekin löytyi ihan mukavasti. Nyt vaan lisää treeniä niin saadaan kesän aikana ruutu kuntoon. Ninan kanssa otettiin Sohville pari hajuhakua ja hyvin se nappaa hajut. Tietää jo ihan selvästi mitä tehdään. Tänään hakutreeneissä oli kolme ukkoa ja sama homma! Etevä pikkukoira, ehkä se nenunkäyttötaito on tosiaan geeneissä (Coxi-isä kun saavutti haussa KVA arvon eilen huippupistein!). Intoa tuntuu riittävän!
Kertulla oli tänään neljä ukkoa. Ilmaisut olivat vähän katkonaiset. Katko tulee, kun minä lähden keskilinjalta piilolle, tämä ongelma on seurannut meitä aina. Enää Kerttu ei lähde ukolta minua vastaan, mutta reagoi silti liikkeelle lähtööni katkaisemalla ilmaisun. Hyviä vinkkejä tämän poistamiseen otetaan vastaan. Viimeisellä ukolla oli myös ensin touhunnut kaikenmaailman sijaistouhuja ennen kuin alkoi ilmaista (haistelua, lätäköstä juomista tms.). Sitä edellisellä ukolla joutui tekemään kovasti nenätöitä, joka turhautti sen verran, että kunnon ilmaisu löytyi. Toisaalta voi olla kisoissa eduksikin, että turhautuminen (vaikeat ukot tai palkattomuus) auttaa äänen löytymisessä. Ilmaisutreenejä edelleen tarvitaan kyllä paljon. Hyvät treenit kuitenkin molemmilla. Tietää mitä ison kanssa työstää. Pennun kanssa tuntuu siltä, että voitaisiin kohta ottaa jo askel vaikeampaan suuntaan.
sunnuntai 30. toukokuuta 2010
tiistai 11. toukokuuta 2010
Huisin hauskaa rakennusetsintää
Eilen oltiin Kertun kanssa hakutreeneissä. Tällä kertaa nenätyön tarkennusta opeteltiin vanhassa navetassa. En osannut unissanikaan kuvitella niin täydellistä rakennusta tällaiseen treeniin. Huonetta, kerrosta, koloa ja tavaraa oli jos jonkin sorttista. Koirat saivat kiipeillä vaativissa portaissa ja tunkeutua halkopinoihin, heinäpaalikasojen päälle jne. Olipa siellä niitä Kertun pelkäämiä villieläimiäkin eli lampaita pelottimina määkimässä seinän takana....
Meillä oli kaksi maalimiestä eri kerroksissa. Kerttu vähän arasteli pimeään rakennukseen menoa, mutta kohta jo juoksi siellä nenä auki. Mielestäni teki järjestelmällisesti työtä. Eka ukko oli pöydän päällä erään huoneen nurkassa. Kovasti vaati tarkennusta ennen kuin löytyi. Samassa huoneessa oli myös todella jyrkät ja kapeat portaat alakertaan. Käytiin niitä pitkin tarkastamassa alusta. Sai houkutella ja ylöspäin oikein auttaakin. Vähän meni alhaalla jumiin kun pyysin portaisiin, mutta niistä selvittiin. Kerttu palautui portaista nopeasti ja jatkoi työskentelyä.
Seuraavaksi vielä jyrkempiin portaisiin (oikeastaan tikkaat). Niissä jeesattiin nostamalla ylös. Heti ylös päästyään lähti hommiin. Kävi katsomassa edellisten koirien piilot. Vähän matkaa kiipesi paalipinoakin. Maalimies oli mennyt komeroon piiloon. Koira pyöri ympärillä mutta ei hoksannut eikä aloittanut ilmaisua. Teki kovasti työtä ja vähän helpotettiin raottamalla kaapin ovea ja löytyihän se lopulta!
Harjoitus toimi hyvin nenänkäytön tarkennuksen opettamiseen. Luulen, että väsynyt Kerttu näki uniakin kaappiin piiloutuneista ukoista ;) Lisää tällaista!
Meillä oli kaksi maalimiestä eri kerroksissa. Kerttu vähän arasteli pimeään rakennukseen menoa, mutta kohta jo juoksi siellä nenä auki. Mielestäni teki järjestelmällisesti työtä. Eka ukko oli pöydän päällä erään huoneen nurkassa. Kovasti vaati tarkennusta ennen kuin löytyi. Samassa huoneessa oli myös todella jyrkät ja kapeat portaat alakertaan. Käytiin niitä pitkin tarkastamassa alusta. Sai houkutella ja ylöspäin oikein auttaakin. Vähän meni alhaalla jumiin kun pyysin portaisiin, mutta niistä selvittiin. Kerttu palautui portaista nopeasti ja jatkoi työskentelyä.
Seuraavaksi vielä jyrkempiin portaisiin (oikeastaan tikkaat). Niissä jeesattiin nostamalla ylös. Heti ylös päästyään lähti hommiin. Kävi katsomassa edellisten koirien piilot. Vähän matkaa kiipesi paalipinoakin. Maalimies oli mennyt komeroon piiloon. Koira pyöri ympärillä mutta ei hoksannut eikä aloittanut ilmaisua. Teki kovasti työtä ja vähän helpotettiin raottamalla kaapin ovea ja löytyihän se lopulta!
Harjoitus toimi hyvin nenänkäytön tarkennuksen opettamiseen. Luulen, että väsynyt Kerttu näki uniakin kaappiin piiloutuneista ukoista ;) Lisää tällaista!
maanantai 26. huhtikuuta 2010
Kevät!
Kevät tuo itselle aina treeni-intoa. Tänään emme kuitenkaan lähteneet hakutreeneihin, koska ajettavaa olisi tullut liikaa. Sen sijaan treenailtiin kotinurkissa. Sohvin kanssa on otettu kentällä palloleikkiä kahdella tennispallolla. Oivasti tuo jo tuo palloa minulle <3 Josko sen noudon tällä kertaa opettaisi oikein kunnolla ja nuorempana kuin Kertulle. Voisi syksyllä ehkä jo esineruutuakin ottaa, jos kesällä saisi noudon kuntoon. Pentu on edistynyt lähes kaikessa hienosti. Lyhyet paikallamakuutkin onnistuvat jo. Häiriöistä se välittää entistä vähemmän.
Kerttu sen sijaan ottaa nyt esineruutua tehotreenillä. Meidän esineruutuilu on ollut aika hapuilua ja päätin aloittaa nyt järjestelmällisesti alusta. Isäntä on ollut apuna viemässä esinettä. Tänään oli jo täysin jyvällä hommasta eli kohta päästään vaikeuttamaan ja isännän avut häivyttämään. Koitetaan ottaa monta kertaa viikossa samalla alueella ja siitä sitten lähdetään yleistämään.
Tytöt pääsevät pari kertaa viikossa nyt yhdessä juoksemaan metsään. Voi sitä riemua! Pääosin kuitenkin yritetään lenkittää erikseen, että Sohvi oppii tavoille. Kertun kanssa juostessa kun korvat tuppaa vielä katoamaan.
Kerttu sen sijaan ottaa nyt esineruutua tehotreenillä. Meidän esineruutuilu on ollut aika hapuilua ja päätin aloittaa nyt järjestelmällisesti alusta. Isäntä on ollut apuna viemässä esinettä. Tänään oli jo täysin jyvällä hommasta eli kohta päästään vaikeuttamaan ja isännän avut häivyttämään. Koitetaan ottaa monta kertaa viikossa samalla alueella ja siitä sitten lähdetään yleistämään.
Tytöt pääsevät pari kertaa viikossa nyt yhdessä juoksemaan metsään. Voi sitä riemua! Pääosin kuitenkin yritetään lenkittää erikseen, että Sohvi oppii tavoille. Kertun kanssa juostessa kun korvat tuppaa vielä katoamaan.
tiistai 13. huhtikuuta 2010
Hakutreenit
Eilen olitiin ihanan keväisessä metsässä hakutreeneissä. On tuo kesän tulo vaan mahtijuttu! Kertulla oli 5 maalimiestä ns. norjalaisessa sekametsässä eli kävimme tsekkaamassa ukot, menimme hetkeksi pois ja sitten hommiin. Motivaatiota haettiin ja Kerttu menikin innolla. Vaikka autolla ei meinannut taas haukku lähteä niin metsässä se kuitenkin taas löytyi! Täytyy vaan muistaa vaatia kunnon sarja autolla ensin eikä hätäillä metsään. Neljä ekaa ukkoa meni hienosti, viides oli kallion alla ja Kerttu oli ihan sitä mieltä, että minä en tiedä mitään ja lähti väkisin takaisin rataa päin. Siinä sitten huusin pois ja lähetin useamman kerran ja löytyihän se vihdoin. Ensitreeneissä keskitytään luomaan koiralle uskoa siihen, että mamman ohjeita kannattaa noudattaa. Eli haetaan taas kunnollista piston muotoa. Neljällä ekalla se meni eilenkin hyvin kun mielikuva ukoista oli vahva. Hallinta oli eilen hyvää, kuunteli hyvin piilolta tullessa eikä sählännyt omiaan. Kokonaisuutena olin tyytyväinen.
Sohvi humputti myös metsässä. Nyt ukkoja oli jo polun molemmin puolin ja sai vähän niitä etsiskellä. Ainakin yhden nappasi mielestäni hajulla metsästä. Mahti kivaahan tuosta on vetää makkaraa metsässä :D
Poliisit treenasivat hakumetsän ja parkkipaikan välissä kentällä. Yhtäkkiä piilossa ollessani tajusin, että prkl ne ampuvat. No siinä sitten menin autolle vähän jännäten, että onko siellä hysteerinen pentukoira. No eipä ollut ei. Onneksi Kerttu on niin täysin laukausvarma, että malli reagoitiin oli ainakin oikea ja onneksi isompi sattui olemaan autossa juuri silloin. Jotta tässä ei olisi ollut pennulle tarpeeksi niin kuunneltiin vielä treenin päätteeksi yhdessä 9 mm äänet samalla kun otettiin vähän perusasentoa tms. helppoa. Eipä tuo ollut laukauksista moksiskaan. Yksi hyvin tärkeä asia itselleni siis pennusta selvillä. Hyvillä fiiliksillä ajelin kyllä eilen treeneistä kotiin!
Sohvi humputti myös metsässä. Nyt ukkoja oli jo polun molemmin puolin ja sai vähän niitä etsiskellä. Ainakin yhden nappasi mielestäni hajulla metsästä. Mahti kivaahan tuosta on vetää makkaraa metsässä :D
Poliisit treenasivat hakumetsän ja parkkipaikan välissä kentällä. Yhtäkkiä piilossa ollessani tajusin, että prkl ne ampuvat. No siinä sitten menin autolle vähän jännäten, että onko siellä hysteerinen pentukoira. No eipä ollut ei. Onneksi Kerttu on niin täysin laukausvarma, että malli reagoitiin oli ainakin oikea ja onneksi isompi sattui olemaan autossa juuri silloin. Jotta tässä ei olisi ollut pennulle tarpeeksi niin kuunneltiin vielä treenin päätteeksi yhdessä 9 mm äänet samalla kun otettiin vähän perusasentoa tms. helppoa. Eipä tuo ollut laukauksista moksiskaan. Yksi hyvin tärkeä asia itselleni siis pennusta selvillä. Hyvillä fiiliksillä ajelin kyllä eilen treeneistä kotiin!
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Emäntä sairastaa, häntä hellikäämme
Tänään makasin aamun sairaslomalla sängyssä ja koirat vuoronperään piristivät mieltä änkeämällä kainaloon. Kyllä bortsuista on myös seurakoiriksi ;) Illalla isäntä vei koirat lenkille yksi kerrallaan, jolloin saan mahdollisuuden tottistella molempien kanssa erikseen ilman makkarin oven takaa kuuluvaa häiriötä (eli sitä kun toinen rissaa sitä, että toinen tekee).
Kertun kanssa hiottiin noutoa, jota on kotona sisällä otettu päivittäin. Nyt se pitää (omaa) kapulaa jo kivasti. Tarvitsisin kyllä kaikki maailman noutokapulat lainaan, etteivät vieraat kapulat olisi niin ällöjä. Isäntä teki meille kaksin kappalein metallinoutokapuloita, joita ei aikaisemmin ollut. Kas kummaa, se ei kuitenkaan ollutkaan niin suuri ällötys kuin kuvittelin. Varoen ottaa suuhun, mutta tuo kuitenkin. Hyvä Kepsu! Koitan huomenan jaksaa treeneihin, joissa aiheena jäävien liikkeiden erottelu. Tähän voisi sanoa, että kyllä se kotona osaa. Tosin maneesissa voi olla taas kerran ihan eri juttu...
Sohvin kanssa olen innostunut naksuttimesta. Kertun kanssa ei koskaan ole löytynyt oikein naksutinsäveltä vaikka sitä on kokeiltu. Sohvin kanssa olen päässyt alusta asti ja pienestä pitäen oikein (?) toteuttamaan naksuttimella koulutusta. Ollaan naksuteltu nyt maahanmenoa (menee käskystä ilman merkkiä nopeasti), perusasentoa (käsiapu edelleen, sen häivytys menossa), seuraamista ja paikallaoloa. Seuraamisen juonesta sai tänään ja eilen kiinni. Taisi oikeasti oivaltaa, että etutassujen tulee olla maassa eikä ilmassa :D Nyt menee jo monta askelta ja paikka on hyvä vaikka nami täytyy olla edelleen kädessä. Ei kuitenkaan enää Sohvin nenässä kiinni vaan jo esim. sivulla nyrkissä.
Selkeästi pentu on tajunnut, että tarjoamalla asioita saa mamman iloiseksi. Ruokakupilla on vaadittu asioita ja nyt se ehtii ennen kuin sanon mitään tarjota koko repertuaarin osaamistaa. Ihana pentu <3
Vähän huolissani olen Sohvin kasvamisesta, korkeutta kyllä tulee lisää, mutta painoa on paljon vähemmän kuin muilla ikäisillä pennuilla tuntuu olevan. Onneks korkeutta on tullut niin en ole niin huolissani siitä, että jäisi alimittaiseksi. Kyllä siitä maxikoiran kokoinen saisi tulla mahdollista agilitya ja PK-lajeja ajatellen.
Kertun kanssa hiottiin noutoa, jota on kotona sisällä otettu päivittäin. Nyt se pitää (omaa) kapulaa jo kivasti. Tarvitsisin kyllä kaikki maailman noutokapulat lainaan, etteivät vieraat kapulat olisi niin ällöjä. Isäntä teki meille kaksin kappalein metallinoutokapuloita, joita ei aikaisemmin ollut. Kas kummaa, se ei kuitenkaan ollutkaan niin suuri ällötys kuin kuvittelin. Varoen ottaa suuhun, mutta tuo kuitenkin. Hyvä Kepsu! Koitan huomenan jaksaa treeneihin, joissa aiheena jäävien liikkeiden erottelu. Tähän voisi sanoa, että kyllä se kotona osaa. Tosin maneesissa voi olla taas kerran ihan eri juttu...
Sohvin kanssa olen innostunut naksuttimesta. Kertun kanssa ei koskaan ole löytynyt oikein naksutinsäveltä vaikka sitä on kokeiltu. Sohvin kanssa olen päässyt alusta asti ja pienestä pitäen oikein (?) toteuttamaan naksuttimella koulutusta. Ollaan naksuteltu nyt maahanmenoa (menee käskystä ilman merkkiä nopeasti), perusasentoa (käsiapu edelleen, sen häivytys menossa), seuraamista ja paikallaoloa. Seuraamisen juonesta sai tänään ja eilen kiinni. Taisi oikeasti oivaltaa, että etutassujen tulee olla maassa eikä ilmassa :D Nyt menee jo monta askelta ja paikka on hyvä vaikka nami täytyy olla edelleen kädessä. Ei kuitenkaan enää Sohvin nenässä kiinni vaan jo esim. sivulla nyrkissä.
Selkeästi pentu on tajunnut, että tarjoamalla asioita saa mamman iloiseksi. Ruokakupilla on vaadittu asioita ja nyt se ehtii ennen kuin sanon mitään tarjota koko repertuaarin osaamistaa. Ihana pentu <3
Vähän huolissani olen Sohvin kasvamisesta, korkeutta kyllä tulee lisää, mutta painoa on paljon vähemmän kuin muilla ikäisillä pennuilla tuntuu olevan. Onneks korkeutta on tullut niin en ole niin huolissani siitä, että jäisi alimittaiseksi. Kyllä siitä maxikoiran kokoinen saisi tulla mahdollista agilitya ja PK-lajeja ajatellen.
maanantai 5. huhtikuuta 2010
Jälleen päivitystä
Hups, onpa vähän tämä kirjoittaminen unohtunut. Paljon on taas sillä välin tapahtunut. Ollaan oltu hakutreeneissä ja molempien kanssa on tottisteltukin taas. Anitan koirat ja Keena kävivät sukukouksessa meillä. Molemmat siskokset ovat reippaita ja samanoloisia koiranalkuja. Sohvi vaan on pentueensa pienin ja siroin, mutta hiljaa hyvää tulee...
Pääsiäinen kului reissatessa. Kävimme ensin vanhempieni luona maalla ja sitten vielä viihdyttiin Tampereella. Sohvi on nykyään mallikas reissukoira, joka osaa olla autossa hiljaa. Sisäsiisteys on edennyt taas ja vaikka vahinkoja tulee niin entistä harvemmin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on myös taas tullut lisää. Melko vilkas ipana :) Nyt se saa purkaa energiaa jo vähän pidemmillä lenkeillä. Ihanaa, että kohta päästään jo metsään kunnolla!
Pääsiäinen kului reissatessa. Kävimme ensin vanhempieni luona maalla ja sitten vielä viihdyttiin Tampereella. Sohvi on nykyään mallikas reissukoira, joka osaa olla autossa hiljaa. Sisäsiisteys on edennyt taas ja vaikka vahinkoja tulee niin entistä harvemmin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on myös taas tullut lisää. Melko vilkas ipana :) Nyt se saa purkaa energiaa jo vähän pidemmillä lenkeillä. Ihanaa, että kohta päästään jo metsään kunnolla!
torstai 18. maaliskuuta 2010
Tuholaisen alku
Sohvi on päättänyt aloittaa tuhoamisuransa. Tähän mennessä on maistettu vähän tapettia (onneksi asumme kunnan asunnossa, joka on jo valmiiksi remppakunnossa) ja syödä mamman parhaat kengät. Aamulla vein tytöt juoksemaan pellolle ja kastelin kenkäni. Jätin ne tuulikaappiin kuivumaan ja otin töihin huonommat. Meidän käteväkaksikko kuitenkin oppi päivässä avaamaan käännetyn kahvan (!) ja toki sohvi päätti napostaa toisen kengän pilalle. Ihailtavaa yhteistyötä isolta ja pieneltä. No, en odottanutkaan selviäväni tuhoitta...
Hyvin alkanut pentukurssi jäi heti tauolle, kun kolme koiraa hallilla käyvistä sairastui kennelyskään (ei onneksi meidän ryhmässä). Täällä päin tuo tauti nyt riehuu oikein kunnolla. Toivottavasti siltä säästytään! Treenit jatkuvat tauon jälkeen ensi kuun alussa. Sitä ennen jatkaa Kerttu Kaisan treenejä ja molemmat hakutreenejä. Lisäksi todella odotan tämän päiväisen koiran ilman jälkeen lumien sulamista. Tekisi niin mieli päästä noiden kanssa metsään lenkkeilemaan.
Kertun kanssa oltiin siis keskiviikkona taas treenaamassa. Tällä kertaa kaikki treenatut liikkeet oli niitä meidän kompastinkiviä. Noutojen luovutus ei ole ollenkaan hyvä, lisäksi pitäisi saada paljon treeniä vierailla kapuloilla. Hyppyjä pitäisi päästä myös treenaamaan oikein kunnolla. Haluaisin kovasti oman A-esteen, mutta taitaa olla vähän iso tohon takapihalle... Jos oikein kauniisti pyytäisi miestä ja isää niin ehkä ne kasaisi meille vaikka mummolaan maalle sellaisen. Ohjeet vaan tarttis saada jostain ettei tarvi ihan säveltää.
Hyvin alkanut pentukurssi jäi heti tauolle, kun kolme koiraa hallilla käyvistä sairastui kennelyskään (ei onneksi meidän ryhmässä). Täällä päin tuo tauti nyt riehuu oikein kunnolla. Toivottavasti siltä säästytään! Treenit jatkuvat tauon jälkeen ensi kuun alussa. Sitä ennen jatkaa Kerttu Kaisan treenejä ja molemmat hakutreenejä. Lisäksi todella odotan tämän päiväisen koiran ilman jälkeen lumien sulamista. Tekisi niin mieli päästä noiden kanssa metsään lenkkeilemaan.
Kertun kanssa oltiin siis keskiviikkona taas treenaamassa. Tällä kertaa kaikki treenatut liikkeet oli niitä meidän kompastinkiviä. Noutojen luovutus ei ole ollenkaan hyvä, lisäksi pitäisi saada paljon treeniä vierailla kapuloilla. Hyppyjä pitäisi päästä myös treenaamaan oikein kunnolla. Haluaisin kovasti oman A-esteen, mutta taitaa olla vähän iso tohon takapihalle... Jos oikein kauniisti pyytäisi miestä ja isää niin ehkä ne kasaisi meille vaikka mummolaan maalle sellaisen. Ohjeet vaan tarttis saada jostain ettei tarvi ihan säveltää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
